Ylidiagnosointi ja ylihoitaminen raskauden aikana ja synnytyksessä

Synnytyksen ABC

Luennoillani ja tässä blogissani olen usein ottanut kantaa raskauden ja synnytyksen aikaiseen ylidiagnosointiin ja ylihoitamiseen sekä pohtinut näiden tuomia haasteita ja komplikaatioita.

Monia ajatus siitä, että emme voisikaan aukottomasti aina luottaa lääketieteeseen, on järkyttänyt. Synnytys on voimakas ja haastava tapahtuma, jolta moni haluaa etukäteen sulkea silmänsä, luovuttaa päätäntävallan täysin ammattilaisten käsiin. Lääketiede on kuitenkin tiedettä, joka elää ja muuttuu. Se ei ole aina oikeassa, vaikka oikeaa hoitoa kohti aina pyritäänkin. Usein lääketiede ei ole tarkkaa tiedettä, vaan tavoitteena voi olla tehdä mahdollisimman hyvä päätös hoitolinjasta.

Mediassa on ollut puhetta, ettei korvatulehduksen hoitoon kannata aina ottaa antibioottia tai ettei olkapääleikkaus yleensä paranna hoitotulosta. Näitä toimenpiteitä tarvitaan joskus, mutta niiden yleisyys ei välttämättä liity tarpeeseen, vaan henkilöön joka tarpeenarvion tekee. Kirurgi todennäköisesti päätyy suosittelemaan leikkausta todennäköisemmin kuin fysioterapeutti, koska tuo vaihtoehto on hänelle tutumpi. Tämä ei tarkoita etteikö kirurgiaa tarvittaisi, vaan että hoitovaihtoehtoja on yleensä terveydenhoidossa useampia.

Näin on myös synnytyksessä. Diagnoosin tekijän oma usko ja luottamus naisen kehon kykyyn synnyttää voi vaikuttaa huomattavasti synnytyksen hoitoon. Jos keinoja tukea kehon omaa synnytysprosessia ei ole, päädytään helposti lääketieteelliseen apuun. Koska lääketieteelliset toimenpiteet usein johtavat yhä uusiin toimenpiteisiin, tästä on syytä olla tietoinen. Toimenpidekierteessä synnytyksestä tulee sairaanhoitoa, vaikka synnytyksen hoidon tulisi aina olla lähtökohtaisesti terveydenhoitoa ja hyvinvoinnin tukemista.

YLE: Professori: Jopa puolet lääketieteen toimista turhia tai huonosti tehoavia

“Helsingissä alkaa tänään Too Much Medicine – The XXIX Paulo Symposium – News -symposiumi, jossa lääketieteen tutkijat ja asiantuntijat keskustelevat siitä, miten ja miksi terveestä tehdään sairas ja mitä haittaa ylidiagnostiikasta on potilaille ja yhteiskunnalle.”

“– Meille on otettu käyttöön paljon hoitomuotoja, jotka perustuvat erilaisiin uskomuksiin ja sellaiseen ja tällaiseen näyttöön, joka viittaisi siihen, että se toimii. Mutta sitten yhtäkkiä, kun kunnolla kunnollisessa asetelmassa on tutkittu, niin on osoittautunutkin, että eipä se toiminutkaan.

Käytännössä ylidiagnosointi tarkoittaa, että löydetään tauteja, jotka eivät olisi koskaan aiheuttaneet vaivaa tai haittaa. Ylihoidolla puolestaan tarkoitetaan liian kovien tai tehottomien hoitojen käyttämistä.”

 

Lue Ylen uutinen aiheesta.Lue Ylen uutinen aiheesta.

Lue Ylen uutinen aiheesta(https://yle.fi/uutiset/3-10353375).

Ylihoitaminen synnytyksessä

Synnytyksessä on sekä ylidiagnosointia, että ylihoitoa. Tässä muutama esimerkki siitä, mitä nämä voivat käytännössä synnytyksessä tarkoittaa.

Napanuoran nopea leikkaus heti vauvan syntymän jälkeen

Synnytyksessä on “näin on aina tehty” asenteita, jotka eivät aina ole edes kovinkaan vanhoja. Yksi tällainen on ollut napanuoran leikkaaminen heti synnytyksen jälkeen, joka alkoi, kun synnytyksissä ryhdyttiin käyttämään vauvaan negatiivisesti vaikuttavia lääkkeitä. Napanuora leikattiin pian, jotta lääkkeiden vaikutuksia vauvaan saatiin minimoitua. Nyt lääkkeet ovat turvallisempia, mutta silti kesti kauan ennen kuin nopeasta napanuoran leikkaamisesta päästiin eroon. Pääasiassa napanuoran nopea leikkaaminen on Suomessa jo historiaa, mutta joissain yksiköissä siitä vielä pidetään kiinni, koska “näin on aina tehty”.

Tutkimustulokset sen haitallisuudesta ovat olleet jo pitkään tiedossa.

Hyviä tuloksia saadaan odottamalla edes 3-5 minuuttia synnytyksen jälkeen ennen napanuoran leikkaamista. Tällöin vauva saa kaiken verivoluuminsa itselleen, eikä vauvalle aiheuteta mm. raudanpuutosta. Viivästetty napanuoran leikkaus edistää erityisesti keskosena syntyneiden vointia, mutta on eduksi kaikille lapsille, sillä istukassa ja napanuorassa on 1/3 vauvan verivoluumista syntymisen hetkellä.

Jatkuva sydänäänten seuranta

Jatkuva sydänäänten seuranta otetiin käyttöön laitevalmistajan lobbauksesta ilman tutkimuksia. Tutkimusnäyttö sen haitallisuudesta on jo olemassa eikä seuranta tuota luvattuja höytyjä. Silti sitä tehdään edelleen ja tavasta eroon pääseminen kestää vielä pitkään.

Jatkuvan sydänäänten kuuntelun sijaan tulee suosia ajoittaista sydänäänten kuuntelua. Tämä sallii paremmin äidin olla myös liikkeessä ja keskittyä rentoutumisen ja oman olon helpottamiseen. Kun sykeanturit ovat vyötettynä vatsan ympäri, tämä on haastavampaa. Ei siis ole syytä olla kuuntelematta kokonaan, vaan tehdä sitä ajoittain synnytyksen aikana. Yleinen käytäntö on kuunnella sydänääniä 20 minuutin ajan tunnin välein.

Synteettisen oksitosiinin käyttö

Uusimpana nousevana trendinä on ollut synteettisen oksitosiinin käyttö käynnistämään tai vauhdittamaan synnytystä. Synnytyksistä jo 42% käynnistetään keinotekoisesti, 25% saa synteettistä oksitosiinia. HYKSissä synteettistä oksitosiinia saa jo yli 50%! Kätilöopistolla oksitosiinia on saanut jopa 70%. Tilastot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Tämä vaikuttaa äidin omaan oksitosiinintuotantoon synnytyksessä, – aineen, joka saa luonnollisesti aikaan supistukset, mutta myös auttaa tulemaan niiden kanssa toimeen rentouttaen kehoa ja rauhoittaen mieltä. Oma oksitosiini on myös tärkeässä roolissa imetyksen käynnistymisessä.

Vauvan kokoarvion tekeminen ultralla

Ultraaminen on tullut meidän raskauden seurantaan jäädäkseen. Sillä voidaan tutkia monia eri asioita sikiöstä, napanuorasta ja istukasta, mutta sekään ei ole haitaton. Useiden ultraäänitutkimusten on tutkimuksissa todettu aiheuttavan mm. sikiön pienikasvuisuutta ja muita haittoja tutkitaan parhaillaan. Erityistä on myös se, että ultraamisen on tutkimuksissa todettu olevan liian epätarkka loppuraskauden sikiön kokoarviossa, eikä ultraamista enää suositella sikiön kokoarvion tekemiseen raskauden loppupuolella. Silti tätä tehdään päivittäin kaikissa sairaaloissamme.

Kokenut lääkäri ja kätilö osaa kokeilla vauvan kokoa myös päältäpäin ja suhteuttaa sitä ultralla saatavaan tulokseen. Tällainen antaa paremman kuvan sikiön koosta kuin pelkkä ultraäänitutkimus.

Vauvan arvioiminen suurikokoiseksi aiheuttaa herkästi stressiä ja huolta synnytyksessä, mikä puolestaan tekee rentoutumisesta haastavampaa ja voi vaikeuttaa näin synnytyksen kulkua. Usein isokokoinen vauva ei välttämättä ole ongelma synnytyksessä, jos äitiä ei ole tästä etukäteen peloteltu ja häntä autetaan pysymään liikkeessä ja rentoutumaan.

Too much medisine

Hienoa, että #Yle #Yleuutiset ovat nostaneet aiheen esiin ja mielenkiinnolla seuraan uutisointia #toomuchmedicine symposiumista. Toivottavasti #STMja Annika Saarikko ovat myös kuulolla.

Tämä aihe on ollut ainakin raskauden ja synnytyksen hoidossa tabu ja sairaalan kaikkivoipaisuutta on ylistetty. Lääketiede on kuitenkin vain tiedettä. Tiede kehittyy sitä mukaan, kun tutkimuksia tehdään ja tietoa kerätään. Meidän tulee olla avoimia tarkastelemaan hoitokäytänteitä niin ali- kuin -ylidiaginoinnille ja -hoitamiselle ja seurata tutkimusten tuloksia. Sekä tietenkin muuttaa käytänteitä tutkimusten mukaisiksi.

Miten valmistautua synnytykseen, että osaat välttyä ali- tai ylihoitamiselta?

Jos olet odottaja, niin sinun ei tarvitse lukea itseäsi kätilöksi tai lääkäriksi, että saisit hyvää hoitoa. Mutta kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että ymmärrät mistä synnytyksessä on kyse, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja miten synnytystä ylipäänsä hoidetaan.

Synnytyksen ABC:n verkkokurssilla on tietoa yleisimmistä rutiinitoimenpiteistä sekä tietoa siitä, miksi niitä tehdään. Kurssin tarkkuus on odottajille sopivaa tasoa ja näillä tiedoilla ymmärrät mistä puhutaan ja pystyt kysymymään ratkaisevia kysymyksiä (kuten se, että “Mitä jos odotetaan?”).

Synnytyksen ABC:ssä on myös tietoa yleisimmin käytetyistä lääkkeistä, jotta voit tehdä tietoisia päätöksiä niiden käytöstä. Ymmärrät esimerkiksi, miksi epiduraalia ei saa heti synnytyksen alettua ja mitä voit tehdä siihen asti vähentääksesi kipua. Miten synteettinen oksitosiini toimii ja milloin sitä käytetään. Opit myös, miten voit itse vaikuttaa kehon luonnollisen oksitosiinin määrään, ja näin välttyä synteettisen oksitosiinin tarpeelta. Toisaalta autan sinua ymmärtämään, että on tilanteita, joissa toimenpiteitä ja lääkitystä tarvitaan, onneksi meillä on ne tarvittaessa apunamme!

Tule Synnytyksen ABC:n verkkokurssille! Opit varmasti lisää ja saat varmuutta ja turvallisuutta synnytykseesi.

Olen vastaamassa siellä kaikkiin sinun kysymyksiisi. Jos en tiedä vastausta, niin etsin vastauksen kätilöiltä tai lääkäreiltä tai ohjaan sinut eteenpäin. Tällä kurssilla et jää yksin.

Jätä kommentti