Kätilön ja doulan yhteistyö

Yhteistyö jokaisen synnytykseen osallistuvan ammattilaisen kesken on äärimmäisen tärkeää. Me kaikki työskentelemme perheen hyväksi saadaksemme terveen vauvan, äidin ja toisen vanhemman, mutta myös saadaksemme heille mahdollisimman hyvä psyykkinen synnytyskokemus. Kätiln ja doulan yhteistyö auttaa perhettä saamaan mahdollisimman hyvän synnytyskokemuksen ja hyvän alun perheelleen.

Jokaisella ammattilaisella on synnytyksessä oma roolinsa.

  • Doula tukee synnyttäjää ja hänen perhettään raskaus aikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen tiedollisesti, fyysisesti ja henkisesti. Doulan toimenkuva täydentää kätilön toimenkuvaa. Doula ei tee lääketietellisiä toimenpiteitä eikä diagnosoi. Erityistilanteissa doula tukee äitiä ja tukihenkilöä pärjäämään tilanteessa eivätkä he jää yksin.
  • Kätilö on synnytyksen ammattilainen ja hän seuraa äidin ja vauvan fyysistä hyvinvointia tarkkaan, huomaa tilanteen muutokset ja toimii tarpeen mukaisesti. Kätilö osaa toimia synnytyksen erityistilanteissa.
  • Lääkäri kutsutaan mukaan tarpeen vaatiessa ja jo ennen kuin ongelmia on ehtinyt syntyä ja viimeistään ongelmien ilmetessä.

Meillä kaikilla on oma toimenkuvamme ja oma rooli perheen tukijana. Kaikkien tavoite on, että perhe pääsee synnytyksen jälkeen palaamaan kotiin aloittamaan uutta arkea parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Doulat ja kätilöt tekevät paljon yhteistyötä. Tässä muutamia videoita eri koulutuksista, missä doulat ja kätilöt pääsevät myös tutustumaan toisiinsa ja siihen mitä toinen tekee.

Advanced rebozo-koulutus Helsingissä. Sheikkaamassa kätilö Eliisa Karttunen, “äitinä” äitifysioterapeutti ja doula Piritta Hagman ja doulana äidin takana Doula Marjaana Siivola.

Terveiset Suomenlinnasta #midwiferytoday2017-konferenssista!Doulan, äitiysfysioterapeutin ja kätilön täydellinen harmonia.#rebozo

Julkaissut Suomen Kätilöliitto Torstai 5. lokakuu 2017

 

Cornelia Enningin vesisynnytyskoulutuksessa 2016 oli kätilöiden lisäksi myös useita doulia. Itse pääsin doulaksi synnytykseen, jossa oli vesisynnytyskoulutuksesta tuttu kätilö Lohjan sairaalassa. Vaikka se ei ollut vesisynnytys, niin koulutuksessa saatu yhteinen oppi auttoi meitä työskentelemään yhdessä entistä paremmin perheen parhaaksi.
(Ps. Vaikka kuvan video on rentoutumishetkestä, niin kyseessä oli kahden päivän ja allaskoulutuksen täysi laidallinen tietoa.)

Kätilöopiskelijat, doulat ja kätilöt täydellisessä harmoniassa in a circle of life. Waterbirth seminar by Cornelia Enning

Julkaissut Suomen Kätilöliitto Perjantai 20. toukokuu 2016

Kätilön ja doulan yhteistyö synnytysosastolla

Jenna Hellsten ja Jannica Jokinen tekivät Metropolian opinnäytetyönsä Kätilön ja doulan yhteistyöstä synnytysosastolla.

Siinä he tutkivat kyselytutkimuksella kätilöiden kokemuksia doulien kanssa työskentelystä (n=6). Heillä oli kolme avointa kysymystä:

1. Millaisia etuja kätilö kokee doulan läsnäolosta synnytyksessä?
2. Millaisia haittoja kätilö kokee doulan läsnäolosta synnytyksessä?
3. Miten kätilön ja doulan yhteistyötä tulisi kehittää?

 Doula tukemassa synnyttäjää

Hyödyt

Haastatteluihin osallistuneet kätilöt kokivat doulan läsnäolon synnytyksessä yleisesti positiiviseksi. Doulien koettiin luovan hyvää ilmapiiriä ja energiaa synnytyssaliin. Yksi mainitsi doulan olevan hyvä kivunlievitysmenetelmä jo itsessään ja doulat tarjosivat synnyttäjälle käyttöönsä monia muita luonnollisia ja lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmia. Lisäksi kätilöt kokivat, että doula oli hyvä tuki myös puolisolle.

“Jokainen kätilö koki doulan antaman henkisen ja fyysisen tuen sekä jatkuvan läsnäolon edistävän synnytystä ja voimaannuttavan synnyttäjää. H4 arvosti doulien tietotaitoa synnytyksen kulusta ja siitä mitä synnytyshuoneessa tapahtuu, vaikkei doula olekaan terveydenhuollon ammattilainen.”

“Haasteltu kertoi doulan läsnäolon tärkeäksi erityisesti synnyttäjän saapuessa sairaalaan, jolloin sairaala ja hoitohenkilökunta ovat synnyttäjälle tuntemattomia. Kätilö saattaa synnytyksen aikana myös vaihtua vuoronvaihdon yhteydessä. Doula on äidille jo entuudestaan tuttu henkilö, mikä lisää synnyttäjän turvallisuuden tunnetta.”

“Naisen tuki naiselle sekä naisten välinen tunne- ja kokemusside koettiin vahvaksi sanattomaksi yhteydeksi. Useampi haastateltavista mainitsi haastattelun aikana ainakin kerran doulan ja synnyttäjän sanattoman yhteyden vahvaksi sekä turvallisuutta, ymmärrystä ja luottamusta herättäväksi tekijäksi. ”

Nämä ja muut löydetyt hyödyt ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Tässä seuraavassa keskityn haasteisiin, joita miettimällä voimme parantaa doulan toimenkuvaa ja sitä kautta naisten synnytyksiä.

Haasteet

Haittoina koettiin seuraavat: “Doulan toiminta koettiin haitalliseksi ja synnytystä häiritseväksi tekijäksi, jos doulan motiivit olivat väärät, doula ei tuntenut omaa rooliaan synnytyksessä tai jos doula käyttäytyi kritisoiden tai arvostellen hoitohenkilökuntaa kohtaan. Jokainen haastateltava oli myös sitä mieltä, ettei doula saa puuttua lääketieteellisiin päätöksiin eikä hoitolinjoihin.”

Näihin asioihin kiinnitetään erityistä huomiota Doulesin doulakoulutuksessa, joten kannattaa tarkistaa, että oma doulasi on koulutettu ja mielellään myös sertifioitu. Näitä tilanteita ei saisi tulla ja doulan tulee tuntea doulan toimenkuva erittäin hyvin. Näin kätilö ja doula voivat yhdessä tehdä töitä synnyttäjän eteen.

Tutkimuksessa mainittiin, että doulan pitäisi aina olla puolueeton, välimaastossa oleva neutraali henkilö, joka pyrkii myös auttamaan kätilöä ja synnyttäjää keskustelemaan keskenään. Synnyttäjän ja kätilön keskustelun fasilitointi on tärkeä osa doulan roolia. Sairaalaan siirryttäessä tämä korostuu. Doulalla on hyvä mahdollisuus auttaa synnyttäjää ymmärtämään missä mennään. Doula osaa tehdä tarkentavia kysymyksiä kätilölle tai synnyttäjälle ja asetella kysymyksiä synnyttäjän ymmärtämään muotoon, koska hän tuntee synnyttäjän. Doula voi myös kysyä kätilöä tarkentamaan asioita synnyttäjälle, jos synnyttäjä esimerkiksi on toivonut jotain tiettyä asiaa synnytykseensä. Erityisesti haluan painottaa, että doula auttaa keskustelua eikä käy keskustelua kummankaan puolesta! Synnyttäjä ja kätilö keskustelevat (mielellään ottavan puolison mukaan siihen) ja doula tukee tätä keskustelua niin, että vanhemmat saavat mahdollisimman hyvin tietoa.

Doulan tulee aina kunnioittaa sekä synnyttäjää, että kätilöä ja lääkäriä. Doula pystyy auttamaan eri osapuolia ymmärtämään toisiaan ja perustelemaan eri vaihtoehdot fasilitoimalla heidän keskusteluaan. Näin synnyttäjä pystyy tehdä tietoisia päätöksiä omasta hoidostaan. Doula ei koskaan tee päätöksiä synnyttäjän puolesta!

Doulan roolissa on tärkeää jättää omat synnytyskokemukset asiakkaan synnytyksen ulkopuolelle. Doulan tulee ymmärtää, että on tukemassa juuri tämän äidin synnytystä, että hän saisi mahdollisimman hyvän synnytyskokemuksen. Aina mennään synnyttäjän mukaan ja synnyttäjä voi halutessaan muuttaa mieltään niin monta kertaa kuin haluaa. Vaikka kirjeeseen kätilölle olisi listattu jotain toivomuksia, niin synnyttäjä saa halutessaan muuttaa mieltään ilman syyllisyyttä. Doulan tulee jatkaa tukeaan kaikesta huolimatta, vaikka mielipiteet eroaisivat doulan omista mielipiteistä.

Synnytyssali ei myöskään ole paikka missä doula taistelee paremman synnytyskulttuurin puolesta. Se tehdään sitten synnytysten ulkopuolella. Pitää aina muistaa, että tämä on synnyttäjälle ainutkertainen hetki ja doula tukee sitä kunnioittaen kaikkia osapuolia.

Kehitysideat

Kätilön ja doulan yhteistyön parantamiseksi tuli monia ehdotuksia, joista suurin osa käsitteli sitä, että pidetään yhteyttä, keskustellaan, tavataan ja mietitään yhdessä toimintatapoja. Kun doula ja kätilö tuntevat toisensa jo etukäteen, niin he pystyvät nopeammin toimimaan synnyttäjän hyväksi. Myös doula-asiakkailtani on tullut palautetta, että tuttavallinen tervehtiminen kätilön kanssa loi heille turvallisuudentuntua.

Tässä työssä ehdotetaan, että kätilö ja doula tervehtisivät toisiaan synnytyssalin ulkopuolella. Itseäni tämä ajatus vierastuttaa. En haluaisi lähteä synnyttäjän vierestä pois, kun vuoronvaihto on tapahtumassa. Miksi tutustuminen pitäisi tehdä salin ulkopuolella? Mielestäni olisi parempi tervehtiä synnyttäjän luona salissa, sillä hänen on hyvä nähdä tilanne ja tietää missä mennään. Siinä ei tule mitään salaisuuksia ilmi, vaan synnyttäjä jo tietää doulansa ja mm. hänen koulutuksensa, joten näiden asioiden kertominen kätilölle on ihan luontevaa siinä synnyttäjän lähellä. Samalla, kun kätilö käy esittäytymässä synnyttäjälle, niin doula ja kätilö voivat esittäytyä toisilleen.

Pelisääntöjen puhuminen kätilöiden kanssa on mielestäni erittäin tärkeää. 2012 kirjoitin doulan toimenkuvan pohjautuen DONAn, CAPPAn ja DoulaUK:n vastaaviin. Sen jälkeen se lähetettiin Kätilöliitolle kommentoitavaksi. Nyt on aikaa kulunut ja olisi hyvä ottaa uusi kierros doulan toimenkuvan kehittämisessä. Näin saataisiin yhteiset pelisäännöt kätilön ja doulan roolille selkeämmiksi ja pystyisimme entistä paremmin toimimaan yhdessä synnyttäjän hyväksi. Suomen Doulat ry:n puheenjohtajana olen mielellään mukana tämän kehittämisessä.

Kokemusten vaihtaminen synnytyksen jälkeen on asia, jota olen doulana erityisesti kaivannut. Olisi hienoa miettiä jokin tapa, jolla voidaan miettiä mitä hyvää ja mitä kehitettävää toiminnassa olisi. Lisäksi doulalle voi jäädä kysymyksiä miksi jotain tehtiin tai ei tehty. Tällaisia asioita vanhemmat usein kysyvät doulan jälkitapaamisessa ja kun doula osaa heille vastata, niin se tukee hyvän synnytyskokemuksen kehittymistä. Synnyttäjä saa usein mahdollisuuden kysyä synnytyksestään jo osastolla ollessaan, mutta silloin hän ei ole ehkä vielä prosessoinut synnytystä että hän osaisi kysyä näitä kysymyksiä. Lisäksi tällainen keskustelu kehittäisi doulan osaamista. Kun vielä saataisiin tapa kirjata tällaiset asiat anonyymisti muiden nähtäville, niin voisimme kaikki oppia toisiltamme ja pohtia miten eri tilanteissa toimitaan (toivottavasti kehittävästi ilman syyttelyä). Ainakin tässä voisi olla sisältöä doulien vertaistukipäivään, jolloin voisimme miettiä eri tilanteita yhdessä ja löytää toimintatapoja.

Kutsun kaikki synnytyssairaalat ja doularyhmät mukaan kehittämään toimintaa yhdessä eteenpäin niin, ettei jokainen doula tai doularyhmä vie vain omaa toimintaa eteenpäin vaan näkisimme koko Suomen yhtenäisenä synnytyskulttuurin kenttänä.

Kiitos Jennalle ja Jannicalle mielenkiintoisesta työstä. Opinnäyte on luettavissa netissä Theseus-tietokannassa alla olevasta linkistä. Toivottavasti saamme lisää douliin liittyviä tutkimuksia.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85905/opinnaytetyo.pdf?sequence=1